Teknologian tilanne 2014

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö lisääntyy ja yleistyy jatkuvasti. Vuonna 2013 85 % suomalaisista 16-89-vuotiaista oli käynyt internetissä viimeisen 3 kuukauden aikana ja 56 % omisti älypuhelimen. Käytön yleisyys laskee odotetusti vanhemmissa ikäryhmissä, mutta vielä 55-64-vuotiaista yli 80 % on käyttänyt internetiä ja lähes puolet omistaa älypuhelimen, mikä viittaa näiden teknologioiden yleiseen käyttöön tulevaisuuden ikääntyneillä. (SVT, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ). Terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisille kyselyn (ATH) (Kaikkonen ym.) mukaan 17 % yli 75-vuotiaista, mutta 69 % 55-74-vuotiaista suomalaisista, käyttää internetiä sähköiseen asiointiin.

• Alustavien GASEL-kyselyn tulosten mukaan Oulun alueella asuvilla yli 65-vuotiailla 74 %:lla oli internetyhteys kotonaan ja lähes puolet käytti internetiä säännöllisesti. (GASEL-hanke, julkaisematonta tietoa)

Vuonna 2013 verkkopankki, sähköposti ja netti-TV olivat yli 65-vuotiaiden yleisimmin käyttämät internet-palvelut. Muita huomattavia käyttötarkoituksia olivat viranomaislomakkeet, internet puhelut ja videopuhelut, ostaminen ka tilaaminen, yhteisöpalvelun seuraaminen, viestin kirjoittaminen keskustelupalstoille ja pelaaminen. (SVT, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö). Kansainvälisissä selvityksissä ovat ikääntyneille tärkeitä käyttökohteita olleet sähköposti, uuden oppiminen, tiedon etsintä, ja ohjelmistojen lataaminen (Blažun 2013).

GASEL-kyselyn mukaan internetiä käytettiin pääasiallisesti sähköiseen asiointiin esim. verkkopankissa, Kelan tai kunnan palveluissa, tietojen hakemiseen ja myös yhteydenpitoon tuttavien kanssa (GASEL-hanke, julkaisematonta tietoa)

Turvaa ja virikettä -projektin esiselvitysraportissa (Jokisuu ym. 2007) todetaan, että parhaimmillaan teknologia voi auttaa ikäihmisiä elämään itsenäisiä ja turvallisesti kotonaan entistä pidempään. Helppokäyttöisen ja hyödyllisen teknologian kehittäminen edellyttää tietoa siitä, millaisia laitteita ja palveluita ikääntyvillä on jo käytössään ja minkälaisia tarpeita heillä arkielämässään on teknologialle. Esiselvitysraportti kartoitti mm. teknologian käyttöön ja sen hallintaan liittyviä asioita, teknologiaan liittyviä arvostuksia (mm. teknologian merkitys ikääntyneelle) sekä ikääntyneiden mielipiteitä asiointipalveluista ja tietotekniikan tukipalveluista. Uuden ja muuttuvan teknologian käyttöönottoa auttaa koulutus ja opastus. Erilaiset toimijat, kuten yhdistykset tai vastaavat (esim. http://www.entersenior.fi/, http://www.vtkl.fi/), kunnat, kirjastot jne. järjestävät ikääntyneille suunnattua tietotekniikan opastusta ja neuvontaa. Vertaistuen ja – opettajan merkitys on havaittu tärkeäksi (Seniorit opastavat senioreita: http://yle.fi/uutiset/seniorit_opastavat_senioreita_surffaamaan__ei_tiet...).

Älypuhelimet

Perinteisten puhelintoimintojen lisäksi älypuhelimissa on lukuisia erilaisia ympäristöä ja käyttäjän käyttäytymistä mittaavia sensoreita:

  • Liike (Kiihtyvyysanturit ja gyroskoopit)
  • GPS-sijainti
  • Puhelut ja viestit (sosiaalinen aktiivisuus)
  • Puhelimen käyttö (päällä/pois/valmiustilassa)
  • Ympäristön äänitaso, valoisuus, lämpötila ja kosteus

Puhelinten liikesensorien tiedon hyödyntäminen esim. mielenterveyshäiriöiden hoidon seurantaan on tutkimuksen kohteena (Burns 2011, Frost 2013). Lisäksi laitteita voidaan käyttää nopeiden päiväkirjamuistiinpanojen tekemiseen, kosketusnäytöllä toteutettavien testien suorittamiseen, tai valo- ja videokuvan ottamiseen ja jakamiseen, mitä voidaan hyödyntää sekä viihde- että hyvinvointiohjelmistoissa. Huomattavaa on, että älypuhelinten ja sensoreiden käyttö terveydenhuollossa ei ole ongelmatonta. Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä Applen App Storessa tunnistettiin yli 16000 kuluttajille suunnattua terveyssovellusta ja havaittiin, että alle viidesosa sovelluksista mittaa tai tuottaa tietoa; ja vain puolet tietoa esittävistä appseista antaa ohjeita. (IMS Patient Apps). Käyttäjien valintojen helpottamiseksi hyvien appsien listoja terveydenhuollossa ylläpidetään myös julkisesti; esim. NHS Health Apps Library (http://apps.nhs.uk/app/).

Puettava teknologia

Sensorit kuten kiihtyvyysanturit ja gyroskoopit

Puettuja liikeantureita on käytetty energiankulutuksen arviointiin tutkimustarkoituksissa 80-luvulta alkaen. Laitteet eroavat toisistaan sekä toimintaperiaatteeltaan että signaalinkäsittelyltään (Chen 2005), ja niiden vertailtavuus on epävarmaa. Älypuhelinten kiihtyvyysantureiden yleistyminen on tuonut tämän mahdollisuuden laajasti myös kuluttajien käyttöön. Muita jo kaupallisessa käytössä olevia sovelluksia ovat käyttö kaatumisen havaitsemiseen (Noury 2007) tai rajallisissa määrin unen arviointiin (Ancoli-Israel 2003). Molemmista löytyy myös älypuhelinsovelluksia. Huomattava kuitenkin on, että nykyiset liikesensoreihin perustuvat unen mittauksen älypuhelinsovellukset mittaavat kiihtyvyyttä patjalta, millä ei ole vastaavaa tieteellistä pohjaa (Behar 2013); toisaalta on esitetty että mittaaminen patjalta saattaa tuottaa puettuja mittareita parempaa dataa, koska mittaus ei keskity yksittäiseen raajaan. Lisäksi liikeantureita käytetään mobiili- ja konsolipelaamisen ohjaustyökaluina. Uusia käyttötarkoituksia liikeantureille ovat mahdollinen käyttö kuntoutuksessa (Dobkin 2011) ja neurologisten sairauksien seurannassa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat esim. yöllisistä kohtauksista hälyttävät epilepsiasensorit pediatrisille potilaille (Cuppens 2009) tai Parkinsonin taudin oirepäiväkirjan täydentäminen kiihtyvyysdatan perusteella (Patel 2009). Näissä uusissa tarkoituksissa käytetään usein monen kiihtyvyysanturin kehoverkkoa Muita tyypillisiä puettavia sensoreita ovat sykemittari sekä kehitellyt EKG-mittauslaitteet. Sykemittarit ovat rutiinikäytössä liikuntaharjoittelussa. Puettavia EKG- ja hengitysmittauksia voidaan käyttää tilapäisesti esim. sotilaiden, palomiesten, tai formulakuljettajien seurantaan. Niiden itsenäinen käyttö avokuntoutoutuksessa on vähäistä. Ranteessa pidettävät kellomaiset Fitness-laitteet voivat perustua myös kiihtyvyysmittaukseen. Uuden sukupolven linjakkaat tuotteet, kuten Polar Loop, tulossa olevat Jaybird Reign ja Sony SmartBand, sekä Nike FuelBand (laitekehitys lopetettu) voivat usein toimia yhdessä sykeanturin kanssa tai ilman sitä.

Älyvaatteet

Silmikkonäytöt ja VR-lasit Silmälasin tapaiset älylasit ja näytöt ovat myös mahdollisesti tulossa yleisempään käyttöön lähivuosina. Näistä kuuluisimmat projektit ovat Google Glass, joka tuo kameran silmälaseihin ja pienen näytön näkökenttään toimintaympäristönä arkipäiväinen elämä, ja Oculus Rift, joka on virtuaalitodellisuusnäyttö (VR display) lähinnä simulaatio- ja pelikäyttöön. Molemmista odotetaan kuluttajaversiota vuoden 2014 aikana.

Älykellot

Puhelinta täydentäviä älykelloja on alkanut ilmestyä markkinoille. Näistä ensimmäisten joukossa ovat Samsung Gear ja Pebble. Samsung Gear ja Sony Smartwatch -sarjat ovat jo toisessa sukupolvessa. Google on julkistanut kehittävänsä Android-käyttöjärjestelmästä puettaville laitteille tarkoitetun version, ja ensimmäisiä tuotteita odotetaan markkinoille 2014. Laitteet sisältävät tyypillisesti mahdollisuuden kommunikoida puhelimen kanssa mm. viestin välitykseen, sekä eri sovelluksissa käytettävän kiihtyvyysanturin.

TV ja videoneuvottelu

Hyvinvointi-TV:ta ja kaksisuuntaista videoneuvotteluyhteyttä on käytetty iäkkäiden virkistytymisen ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen välineinä mm. Kotiin (Kotiin WWW)- ja Innokusti (Vesterinen 2010)- hankkeissa. Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia ja erityisesti jumppaohjelmat pidettyjä, mutta vaikuttavuudesta tarvitaan lisätietoa. Tablet-tietokoneiden nopea yleistyminen saattaa tarjota vaihtoehdon televisioon liitettäville kosketusnäyttölaitteille monissa tämän kaltaisissa sovelluksissa. Älytelevision ja muun videoneuvottelun käyttöä (Skype) iäkkäiden omais- tai terveydenhuoltokontaktiin on myös testattu useissa hankkeissa, pääosin positiivisin tuloksin. (Hänninen K. & Soikkeli 2013) Myös toimintakyvyn ja vireyden ylläpitoon tarkoitettuja teknologisia sovelluksia on kehitetty paljon televisiolle ja radiolle. Erilaisia viihteen sisältöratkaisuja kehiteltiin ikääntyneille (Sävelsirkku, monikäyttö-TV) jo ennen kuin ne tulivat suuren kansan käyttöön. Yrityksiä, jotka tuottavat televisioon perustuvia palveluita ikääntyneille, ovat mm. ArctiCare (http://www.arcticare.com), SmartCare (http://www.smartcare.fi/fi/), Seniortek: (http://www.seniortek.fi/) ja Videra (http://www.videravirtualcare.fi/pages/sivut/fi/homecare/lisaetietoja.php).

Muut sensorit ja yhteyslaitteet

Tasapainon ylläpito on tärkeä osa ikääntyneiden liikuntaa, ja sen kehittymistä voidaan seurata tasapainolaudan avulla toteutetuilla tasapainomittauksilla. Pitkälti vastaava lauta on tullut myös tutuksi kuluttajille myös Wii Fit -ohjelmiston ja Wii Balance Boardin kautta konsolipelien yhteydessä. Liikeanalyysi videokuvasta on kehittynyt nopeasti viime vuosina, ja laitteet soveltuvat jo nyt hyvin liikkeeseen ja liikuntaan tarkoitettuihin peleihin. Kinect ja EyeToy/PlayStation Eye/PlayStation Camera ovat pelikonsoleille tarkoitettuja kameroita, joita voidaan käyttää pelaajien asentojen, liikkeen, ja/tai ilmeiden tunnistamiseen. Aikaisemmin liikepeleissä käytetyt paineen paikantamiseen perustuvat tanssimatot ovat jääneet videoanalyysin kehittymisen jalkoihin.

Älykäs asuminen ja ubicomp

Älykkään asumisen järjestelmiä on kehitetty sekä ikääntyneille että koko väestölle. Joitakin älykkään asumisen järjestelmiä käytetään jo palvelukodeissa. Teknologisia apuvälineitä kotona asumisen tueksi on kartoitettu mm. Käkäte-projektissa (viite) ja Hyvinvointialan uudet toimintamallit ja palvelukonseptit (Hoivavisio)-hankkeen loppuraportissa, jossa keskityttiin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin ja suomalaisiin yrityksiin (Hänninen K. & Soikkeli 2013). Erityisesti turvallisuutta parantavia laitteita on paljon, ja niiden hyväksyttävyys parempaa kuin monien muiden teknologisten apuvälineiden:

  • Liesi- ja vesivahti; Lieden tai veden päällä olemisesta varoittaminen
  • Liiketunnistin; Aktiivisuuden mittaaminen karkealla tasolla (missä huoneessa)
  • Turvallisuus (tunkeilijoiden havaitseminen)
  • Kulunvalvontajärjestelmät Vaeltelevan ikääntyneen kotoa lähtemisen tunnistaminen
  • Hiilidioksiditunnistin Asunnossa olevan ihmisten tunnistaminen ja lukumäärän arviointi
  • Paikannusjärjestelmät Ikääntyneen paikantaminen GPS-, GSM2- tai WLAN-verkkojen avulla
  • Ovenavausautomatiikka Raskaan oven avaamisen helpottaminen
  • Lääkeannostelija (“dosetti”) Lääkityksen muistaminen Myös teknologisia älyversioita olemassa
  • Turvapuhelin Helppo, matalan kynnyksen avun hälyttäminen mukana kulkevalla laitteella Ateria-automaatti Pakastimen, kiertoilmauunin ja ääniohjauksen yhdistävä kokonaisuus. Voi sisältää myös muistutuksia esim. aterioista tai lääkkeiden otosta.

Lisätty todellisuus (augmented reality)

Lisätty todellisuus (augmented reality) on hiukan epämääräinen käsite, joka tarkoittaa todellisen maailman aistikokemuksen - pääasiassa reaaliaikaisen videokuvan tai äänen - täydentämistä keinotekoisilla elementeillä. Käynnykällä reaaliaikaista videota tai audiota täydentävät sovellukset ovat jo melko tavallisia; yksinkertaisimmillaan puhuva GPS-laite kuulokkeilla voidaan katsoa lisätyn todellisuuden sovellukseksi. Kännykän kameraan ja reaaliaikaiseen lisättyyn videokuvaan perustuvat sovellukset voivat tunnistaa puhelimen sijainnin rajatulla alueella reaalimaailmaan sijoitettujen merkkiesineiden ja -kuvioiden avulla. Näin siis voi toteuttaa eräänlaisen “köyhän miehen Wiimoten” kännykällä.

Yhteensopivuus ja laitestandardit

Kehoverkkojen ja etämittausten yleistyessä yhteensopivuuden kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi myös terveyden etävalvonnan IT-järjestelmissä. Näistä kaksi kansainvälistä voidaan nostaa ylitse muiden: Continua Health Alliance ja ANT+ Alliance. Continua Health Alliance on vuonna 2006 perustettu yritysryhmittymä, jonka tarkoituksena on parantaa omahoitokokemuksen laatua. Tätä varten ryhmittymä on määritellyt oman moniportaisen Continua-ekosysteemin olemassa olevien standardien pohjalta. Viestiketju sisältää ohjeet yhteensopivien askeleiden kehittämiselle mm. mittauslaitteesta tietokoneelle ja tietokoneelta etäjärjestelmään. Askeleet on harmonisoitu IHE:n vastaavien kanssa. Ryhmittymä myöntää merkintöjä yhteensopiville laitteille. ANT+ on Dynastream Innovationsin kehittämä, erityisesti fitness-laitteiden yhteensopivuuteen tarkoitettu ja tässä tarkoituksessa erittäin käytetty standardi. ANT+ Alliance on saman yhteisön organisoima yritysryhmittymä. Järjestelmä sisältää tuen myös monille terveydenhuollon sensoreille. Organisaatio ei ole kehitä tai suosittele kommunikaatiomenetelmiä mahdollisten etäjärjestelmien kanssa. Ryhmittymä myöntää merkintöjä yhteensopiville laitteille. Myös Microsoftilla on rekisteröintiprosessi HealthVault-yhteensopiville laitteille.

Lähteitä:

  • Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.2.2014]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2013/sutivi_2013_2013-11-07_tie_0...
  • Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. [Internet-dokumentti]. http://www.thl.fi/ath [Noudettu 10.2.2014] https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/ath-...
  • Blažun, Helena. Elderly people's quality of life with information and communication technology (ICT) : toward a model of adaptation to ICT in old age / Helena Blažun. Kuopio : University of Eastern Finland, 2013. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in social sciences and business studies, 1798-5757 ; no 59
  • Jokisuu E., Kankaanranta M., Neittaanmäki L., Neittaanmäki P. & Tuukkanen T (2007) Ikääntyneet teknologisten laitteiden ja palveluiden käyttäjinä. Esiselvitysraportti. Seniorit ja teknologia: Turvaa ja virikettä -projekti. Agora Center, Jyväskylän yliopisto. http://www.viisaankivi.fi/filebank/5104-AC-selvitys_Ikaantyneet-teknolog... (käytetty 11.2.2014)
  • Burns et al. (2011) "Harnessing context sensing to develop a mobile intervention for depression." Journal of medical Internet research 13.3.
  • Frost et al. (2013) Supporting disease insight through data analysis: refinements of the monarca self-assessment system. Proceedings of the 2013 ACM international joint conference on Pervasive and ubiquitous computing. ACM, 2013. IMS Patient Apps 2013 http://www.imshealth.com/portal/site/imshealth/menuitem.762a961826aad98f... (käytetty 25.2.2014)
  • Chen, Kong Y, and David R. Bassett. The technology of accelerometry-based activity monitors: current and future." Medicine and science in sports and exercise 2005:S490 Noury, Norbert, et al. Fall detection-principles and methods. Engineering in Medicine and Biology Society, 2007. 29th Annual International Conference of the IEEE EMBS 2007. IEEE, 2007.
  • Ancoli-Israel S, Cole R, Alessi C, Chambers M, Moorcroft W, Pollak CP. The role of actigraphy in the study of sleep and circadian rhythms. Sleep 2003;26(3):342-92. Behar J, Roebuck A, Domingos JS, Gederi E, Clifford GD. A review of current sleep screening applications for smartphones. Physiol Meas. 2013 Jul;34(7):R29-46.
  • Dobkin BH and Dorsch A (2011) The promise of mHealth: daily activity monitoring and outcome assessments by wearable sensors. Neurorehabil Neural Repair. 2011;25(9):788-98.
  • Cuppens K, Lagae L, Ceulemans B, Van Huffel S, Vanrumste B. (2009) Detection of nocturnal frontal lobe seizures in pediatric patients by means of accelerometers: a first study. Conf Proc IEEE Eng Med Biol Soc. 2009:6608-11
  • Patel, S et al.(2009) Monitoring motor fluctuations in patients with Parkinson's disease using wearable sensors. IEEE Transactions on Information Technology in Biomedicine, 2009:864-873.
  • Vesterinen R. (2010) Etäkuntoutus - mahdollisuus kuntoutua kotona kaksisuuntaisen videoyhteyden avulla : käytettävyystutkimus Innokusti - hankkeessa. Pro gradu- tutkielma 2010. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/25732
  • Hänninen K. ja Soikkeli J. (toim.) (2013) Hyvinvointialan uudet toimintamallit ja palvelukonseptit (Hoivavisio) -hanke - Loppuraportti. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 4/2013. Agora Center, Jyväskylän yliopisto. https://agoracenter.jyu.fi/projects/hoivavisio/loppuraportti (käytetty 11.2.2014)

Viimeksi päivitetty: 21.9.2015