Ikääntyneet ja teknologia: Erityisvaatimuksia

Aistimuutokset ikääntyneillä

Kuulo

WHO:n määritelmien mukaisten kuulovikojen vallitsevuus yli 65-vuotiaassa väestössä on 10 %, ja yli 75-vuotiaiden joukossa 32,5 %. Ikäkuulolle on tyypillistä painottuminen suuriin taajuuksiin, ja ns. kuuluvuuden tasoittumisilmiö, jossa voimakkaat äänet koetaan jopa kovemmiksi kuin terveessä korvassa. Tämän vuoksi hiljaiset äänet kuullaan huonosti, ja voimakkaat äänet koetaan epämiellyttävän koviksi ja saattavat jopa aiheuttaa kipua. Äänen taajuuden erottelu voi olla huonontunut, samoin äänten voimakkuuserojen havaitseminen. Erityisesti hälyssä kuuntelu vaikeutuu. Lisäksi tyypillisiä ikäkuulon ongelmia ovat puheen ymmärtämisen vaikeudet, erityisesti hälyisässä ympäristössä, muulloin kuin kasvokkain puhuessa, tai nopeasti tai voimakkaalla äänellä puhuessa. Suuntakuulo heikkenee ja ryhmäkeskustelut vaikeutuvat. Kuulemisen vaikeutumisen vuoksi pitkään kuunteleminen voi väsyttää, ahdistaa ja kiukuttaa.

Näkö

Tavallisin iän mukana ilmaantuma näkökyvyn muutos, ikänäkö eli lähelle tarkentaminen vaikeus, on kompensoitavissa silmälaseilla. Toisaalta monet näkemiseen vaikuttavat sairaudet, kuten diabeteksen komplikaatiot, glaukooma, harmaakaihi, makuladegeneraatio, tai verkkokalvon ja aivojen verenkiertohäiriöt lisääntyvät iän myötä. Näiden vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia, ja näön kuntoutus yksilöllistä. Tyypillisiä muutoksia ovat kontrastien erotuskyvyn heikkeneminen, näkökentän kapeneminen, sekä valoherkkyyden heikkeneminen sekä kapeampi miellyttäväksi koettu valoisuusalue.

Asennonhallinta

Ikääntyneiden asennonhallinnan heikkeneminen on monisyinen prosessi, ja kaatumisen tärkeä riskitekijä. Se on otettava huomioon myös liikuntapelien suunnittelussa, jossa heikentynyt aistimus kehon asennosta ei saa aiheuttaa vaaratilanteita. Erityisesti tasapainon heikkeneminen keskushermostoa kuormittavissa tilanteissa (dual- ja multitasking) on otettava huomioon.

Reaktioaika, dual- ja multitasking

Reaktioajan hidastuminen alkaa 25. ikävuoden jälkeen, ja muutos nopeutuu huomattavasti yli 50-vuotiailla. Suoritus hidastuu sitä enemmän, mitä monimutkaisemmasta tehtävästä on kyse. Reaktioaika pitenee iäkkäillä merkittävästi enemmän kuin nuorilla myös, jos vasteena on samanaikaisesti sekä verbaalinen että motorinen tehtävä (dual task), tai muuten useita samanaikaisia tehtäviä.

Muisti

Kognitiivisen suoriutumisen osalta on ennen kaikkea huomattava, että ikääntyneet poikkeavat suuresti toisistaan, ja kyky oppia säilyy vanhuudessakin. Joitakin yleisiä muutoksia voidaan kuitenkin havaita. Episodinen muisti eli tapahtumamuisti keskittyy tietoon, joka on hankittu tietyssä paikassa tietyllä hetkellä, ja johon liittyy jollakin tavalla henkilökohtainen kokemus. Tämä on se osa muistista, joka selkeimmin heikkenee iän myötä. Toinen iän mukana selkeästi heikkenevä osa muistia on työmuisti, jonka toiminta hidastuu iän myötä, sitä voimakkaammin mitä vaikeammasta tehtävästä on kyse. Ikääntyneet ovat siis nuorempia heikommassa asemassa, mitä tulee suuren, vieraan muistomäärän tallentamiseen pitkäkestoiseen muistiin. Toisaalta laboratorioympäristöissä on havaittu, että ikääntyneet selviytyvät jopa nuorempia paremmin prospektiivisen muistin tehtävistä. Prospektiivinen eli ennakkomuisti viittaa siihen, kuinka hyvin henkilö muistaa tehdä asioita joista on etukäteen tietoinen, esimerkiksi tietyin väliajoin tai tietyssä tilanteessa. Vastaavaa eroa ei ole juuri havaittu arkitilanteissa.

Asenteet teknologiaa kohtaan

Kuten muissakin asioissa, ikääntyneet eivät ole homogeeninen ryhmä asenteissaan uuden teknologian käyttöönottoa kohtaan. Teknologiaa ollaan kuitenkin valmiita käyttämään erityisesti milloin se koetaan tarpeelliseksi itsenäisen selviytymisen tueksi. Toisaalta ikääntyneet pelkäävät että uudet teknologiat vaativat muutoksia päivittäisiin rutiineihin, ja ovat keskimäärin haluttomampia oppimaan uusia asioita ilman syytä. Ikääntyvät ovat myös keskimäärin skeptisempiä teknologian tuomaa hyötyä kohtaan. Asenteet liittyvät vahvasti elämäntapaan, historiaan, koulutukseen ja yhteiskuntaluokkaan.

Viitteitä

  • Heikkinen ja Rantanen (toim.) Gerontologia. 2. painos. Tampere: Kustannus Oy Duodecim, 2008.
  • Blažun, H. Elderly people's quality of life with information and communication technology (ICT) : toward a model of adaptation to ICT in old age / Helena Blažun. -- Kuopio : University of Eastern Finland, 2013. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in social sciences and business studies, 1798-5757 ; no 59

Viimeksi päivitetty: 25.9.2015