Käsitteet

Projektin keskeiset käsitteet

Ikääntynyt henkilö

Ikääntyneellä henkilöllä ei ole yksiselitteistä määritelmää. Ikääntyminen on moniulotteinen kokonaisuus, joka tutkimuksessa joudutaan usein rajoittamaan kronologiseen ikään. Useimmissa länsimaissa ikääntyneen määritelmä liittyy työelämästä poistumiseen ja eläke-etuuksien alkamiseen noin 65 ikävuoden tienoilla. Myös Suomen lainsäädännössä ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä; ja iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. (Finlex 28.12.2012/980) Toisaalta odotettavissa olevan eliniän ja terveiden vuosien lisääntyessä myös korkean iän raja-arvot siirtyvät. WHO käyttää Afrikassa ikääntyneen raja-arvona 50 vuoden ikää (Kowal ja Peachey 2001), kun taas länsimaissa tilastoja kerätään jo usein vanhimpana ikähaarukkana yli 75 vuoden ikäiset. Tässä projektissa ikääntyneellä tarkoitetaan yli 65 vuoden ikäistä henkilöä.

Pelillistäminen

Pelille ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kuuluisia määrittelyjä ovat esittäneet esimerkiksi Ludwig Wittgenstein (filosofi), Johan Huizinga (historioitsija), Roger Caillois (sosiologi), Chris Crawford (pelisuunnittelija). Määrittelyissä toistuvat viihteellisyys, säännöt, päämäärä, sisällön muuttuminen pelikertojen välillä, kilpailu, vuorovaikutteisuus ja vapaus. GASEL-projektin tarpeisiin ei ole tarpeen määritellä peliä yksiselitteisesti. Uudempi termi “pelillistäminen” on myös usein vaikea määritellä. Oxford Dictionary määrittelee termin gamification (suom. pelillistäminen) pelaamiselle tyypillisten elementtien, esimerkiksi pisteytyksen ja kilpailun, soveltamisen perinteisistä peleistä poikkeaviin aktiviteetteihin kuten verkkomarkkinointiin. Tässä tarkoituksessa sitä käytetään kannustamaan osallistumista ja sitoutumista tuotteen tai palvelun käyttöön. Tässä projektissa myös sellaisia viihteellisiä lähestymistapoja hyvinvointiin, jotka eivät ole pelejä kaikkien määritelmien mukaan, voidaan käsitellä pelillistettyinä.

Räätälöinti

Räätälöinti, kohdentaminen, kustomointi ja personointi ovat käsitteitä, joita käytetään eri aloilla tarkoittamaan kutakuinkin samaa asiaa. Yleisesti kyse on yksilöiden välisten erojen huomioimisesta ja näiden erojen ottamisesta huomioon esitettäessä tai tarjottaessa eri asioita erilaisille ihmisille. Internetissä eri ihmiset voisivat esimerkiksi saada näkyviinsä erilaisen käyttöliittymän tai erilaisia sisältöjä. Terveystiedon räätälöinnissä yksilöstä pyritään ensin selvittämään tärkeitä tietoja. Sen jälkeen näihin tietoihin perustuen, hänelle valikoidaan ja esitetään terveystietoa, jonka katsotaan olevan hänelle henkilökohtaisesti merkitsevää ja häntä kiinnostavaa. Räätälöinti voi koskea siis niin tiedon sisältöä, kuin myös tiedon esitystapaa, ja jopa käytettävää kanavaa. Räätälöinnin tarkoituksena on tehdä tiedon tulkitsemisesta, ymmärtämisestä ja tietoon luottamisesta vastaanottajalle helpompaa. Yleensä terveystiedon räätälöinnistä puhuttaessa tarkoitetaan tietokoneella tuotettua räätälöintiä. Esimerkiksi räätälöintiä hyödyntävällä painonhallintasivustolla käyvä henkilö saa, ainakin osittain, erilaisen tietopaketin tai terveysviestin kuin toinen painonhallintasivulla vieraileva. (Enwald 2013).

Terveys ja hyvinvointi

Terveyden määritelmä on monitahoinen ja jatkuvan keskustelun aiheena. WHO:n määritelmästä suomennettuna terveys (health) on kokonaisvaltaista fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia (WHO). Toisin sanoen terveyteen ei riitä pelkästään fyysisen sairauden puuttuminen. Terveyden edistämiseen tarkoitetut toimet voivat tähdätä sekä terveyden edistämiseen että sairauden torjumiseen. Muiden toimijoiden määritelmissä hyvinvointi (wellbeing) määritellään positiivisena fyysisenä, sosiaalisena ja psyykkisenä tilana; joka ei perustu vai siihen, ettei ole kipuja, epämukavuutta tai vajavaisuutta. Sen ehtona on perustarpeiden täyttyminen, yksilön merkityksellisyys, ja tunne siitä, että henkilö kykenee saavuttamaan henkilökohtaisia haasteita ja osallistumaan yhteiskuntaan. Sitä vahvistavat olosuhteet, joissa henkilöllä on tukena toimiva yhteisö/verkosto, hyvä terveys, palkitseva työ, ja terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. (THL Hyvinvoinnin käsite, Dodge ym. 2012) Yksi terveyden indikaattori on toimintakykyisen elinajan odote, joka tarkoittaa niiden vuosien määrää, jonka tietyn ikäinen henkilö voi odottaa elävänsä terveenä ja toimintakykyisenä. Toimintakykyisen elinajan odote on mukana Euroopan rakenteellisten indikaattoreiden perusjoukossa (EU). Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: 1) terveyteen, 2) materiaaliseen hyvinvointiin ja 3) koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. (THL Keskeisiä käsitteitä). Lisää pohdintaa terveyden määrittelystä mm. Huber ym. (2011) kirjoituksessa "How should we define helth?".

Viitteitä

Copyright GASEL-hanke, 2015

Viimeksi päivitetty: 20.4.2015